Sibelius, Gringolts ja viulukonsertto

Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) ja kapellimestari Tomas Djupsjöbacka jatkavat tutkimusmatkaansa Jean Sibeliuksen (1865–1957) musiikin periodisoinnin parissa. Nyt ohjelmassa on rakastettu viulukonsertto sekä neljäs sinfonia, joka kuuluu säveltäjänsä visionäärisimpiin teoksiin. Sibeliuksen orkesterin jousisoittimissa oli suolikielet, ja puupuhaltimien mekaniikka poikkesi nykyisestä. Myös wienintorvet sekä saksalaistyyppiset pasuunat tekevät soinnista erilaisen. Kumpaakaan nyt kuultavaa teosta ei ole esitetty Sibeliuksen aikakaudella käytössä olleilla soittimilla sitten Sibeliuksen ajan.

Viulukonserton (1904/1905) säveltämisen aikoihin Sibeliuksille avautui mahdollisuus muuttaa Ainolan rauhaan. Konserton ensimmäinen versio syntyi kuitenkin vielä keskellä kaupungin kuhinaa ja elämäntapaa, johon kuuluivat pitkät illat. Tässä ympäristössä Sibelius kutsui konserttoaan sekä ihanaksi että kirotuksi urakaksi. Kuuluisa saksalaisviulisti Willy Burmester toivoi kantaesittävänsä konserton, mutta Sibelius antoi teoksen toiselle viulistille taloudellisista syistä. Lopullisen version kantaesitti berliiniläinen konserttimestari Karel Halíř kapellimestarinaan Richard Strauss. Konsertossa yhdistyy romantiikan virtuoosiperinne, uudenlainen muodonkäsittely ja originelli kansallinen väri.

Nyt viulukonserton solistina soittaa maailman ehdottomiin huippuviulisteihin kuuluva Ilya Gringolts, jonka kanssa FiBO on tehnyt yhteistyötä jo pitkään. Vuonna 2021 julkaistu Il labirinto armonico -levy (BIS), jolla Gringolts ja FiBO soittavat Pietro Antonio Locatellin viulukonserttoja, sai ylistävän vastaanoton ja useita kansainvälisiä tunnustuspalkintoja, kuten Gramophone Editor’s Choicen (3/2021) ja Diapason d’orin (5/2021).

Neljäs sinfonia (1911) oli Sibeliuksen kannanotto aikansa modernismiin. Sinfonia on samalla sekä eri suuntauksiin viittaava että niistä erkaneva, oudosti lumoava puheenvuoro. Aino Sibelius kertoikin nähneensä Helsingin-kantaesityksen yleisössä vain ”vältteleviä katseita, päänpudistuksia, hämillisiä tai salaisesti ironisia hymyjä”. Musiikin poikkeuksellinen lataus ei jäänyt keneltäkään huomaamatta. Säveltäjä luonnehti itse neljättä sinfoniaa uskontunnustukseksi ja miehekkääksi taisteluksi elämästä. FiBOn periodisoitinten läpikuultava ja herkkä sointi on omiaan näyttämään karun mestariteoksen jälleen uudessa valossa.

LISÄTIEDOT

Järjestäjä: Hämeenlinnan kaupunki