Miten Tom of Finland -hahmot herätettiin henkiin musikaalilavalle?
Tom of Finland -musikaalin ensi-iltaa vietettiin 3.9.2026, ja se sai välittömästi loistavan vastaanoton. Ylistystä ovat keränneet paitsi erinomaiset rooli- ja laulusuoritukset, myös teoksen vaikuttava visuaalisuus.
Monipuolisen ja vuosikymmenten läpi kulkevan puvustuksen ja naamioinnin lisäksi sodanajan Helsingistä 90-luvun taidegallerioihin tarinaa kuljettaa lavastus, jossa perinteiseen, rakennettuun lavastukseen yhdistyy moderni teknologia led-näyttöjen ja animaatioiden kautta.
Hämeenlinnan Teatterin ja Verkatehtaan yhteistyönä toteutetussa suurmusikaalissa Touko Laaksosen – maailmankuulun Tom of Finlandin – fantasiamaailman piirroshahmot heräävät henkiin. Piirroshahmoja musikaalissa esittävät sekä oikeat ihmiset että liikkuvat kuvat.
Musikaalin käsikirjoittaja ja ohjaaja, kirjailija Tuomas Parkkinen kirjoitti ajatuksen henkiin heräävistä piirroshahmoista jo alkuperäiseen käsikirjoitukseen. Käsikirjoituksessa piirroshahmot ovat kontaktissa elävään näyttelijään useassa kohdassa musikaalia, toden ja fantasian sekoituksena.
Parkkisen inspiraatio elävistä piirroshahmoista kumpuaa elokuvista: musikaalikomedia Ankkurit ylös (vuodelta 1945), Maija Poppanen (1964) ja Kuka viritti ansan, Roger Rabbit? (1988).
”Näissä kaikissa piirroshahmot näyttelevät ja tanssivat samassa kohtauksessa oikeiden, elävien näyttelijöiden kanssa. Mutta nämä mainitut ovat elokuvia. Katsojan näkökulmasta kuva näyttelee kuvan kanssa”, Parkkinen kuvailee.
”Tom of Finland -musikaalissa meidän edessämme näyttämöllä joka ilta piirroshahmot heräävät oikeasti eloon, puhuvat ja tanssivat elävien teatterinäyttelijöiden kanssa. Tällaista ei ole tiettävästi tehty koskaan aiemmin.”
Miten Tom of Finlandin hahmot sitten herätettiin henkiin?
Parkkisen mukaan ajatusta lähdettiin edistämään niin, että työryhmään palkattiin henkilöitä, jotka pystyvät sen toteuttamaan: ”Ei ollut helppo rasti – niin kuin ei tienraivaajan osa koskaan ole.”
Laulavien ja tanssivien piirroshahmojen tuominen lavalle ja led-näytöille on moniammatillisen työryhmän ja alansa huippujen yhteistyön tulos. Ja koska kyseessä on musikaali, liikkeelle lähdettiin koreografiasta.
”Koreografia suunniteltiin eläville tanssijoille, ja ajatus oli koko ajan saada piirroshahmot tanssimaan kuten ihmiset”, koreografi Jukka Haapalainen kertoo. ”Itselläni ei ole animoinnin tai muun visuaalisen suunnittelun koulutusta, joten toteutukseen vaadittiin tämän alan ammattilainen.” Sellainen onneksi löytyi, ja varsinaisen henkiinherättämisen teknologiaksi varmistui motion capture (liikkeentallennus). “Sen avulla liikkuva kuva saadaan näyttämään kaikkein parhaiten samankaltaiselta kuin alkuperäinen ihmisen tanssi”, Haapalainen täsmentää.
Liikkeentallennusta varten vaaditaan siihen tarkoitettu laitteisto, ja sellainen Tom of Finland -musikaalille löytyi Helsingistä, Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Motion capture -päivänä toukokuussa 2026 tanssijoiden Mikko Matikan ja Aleksi Seppäsen sekä näyttelijä Jonas Saaren liikkeet tallennettiin sensoripukujen avulla, ja dataa päästiin työstämään liikkuviksi, tanssiviksi ja puhuviksi hahmoiksi kesän aikana.

Király Productionin Motion Designer Pekka Järvinen ja Animation Technical Director Topias Airas herättivät Touko Laaksosen piirrosmaailman henkiin Verkatehtaan Vanaja-salin lavalle. Elävän ihmisen liikedatan muuttaminen digitaaliseksi hahmoksi, joka aidosti tanssii ja laulaa yhdessä näyttelijöiden kanssa, on työläs prosessi, jossa esimerkiksi mittasuhteita piirroshahmon ja näyttelijän välillä korjataan ja syntynyt animaatio sovitetaan lavalla nähtävän kohtauksen tapahtumiin.
Touko Laaksosen maailma paperilta teatterilavalle
Tom of Finland -musikaalin lavasteissa nähdään tanssivien ja puhuvien hahmojen lisäksi paljon muitakin animaatioita, jotka ovat videosuunnittelija Alex Hautamäen käsialaa. Hautamäki haki animaatioihin inspiraatiota Toukon laajasta katalogista ja sen kehittymisestä vuosien varrella.
”Koin tärkeäksi tuoda näyttämölle esiin sen, että hänen katalogistansa löytyy monen tyylistä piirrosjälkeä. Suurelle yleisölle tunnetuimman hyperrealistisen lyijykynäjäljen lisäksi sieltä löytyy esimerkiksi Kake-sarjakuvista tuttua perinteisempää sarjakuvapiirrosta. Myöskin tuntui merkitykselliseltä tuoda esiin piirtämistä prosessina. Musikaalin tarinassakin sitä käsitellään prosessina, eikä vain valmiina teoksina, jotka syntyvät tyhjästä”, Hautamäki kertoo.
Tom of Finland -musikaali kertoo Touko Laaksosen matkan kaarinalaisen opettajaperheen pojasta maailman tunnetuimmaksi suomalaistaiteilijaksi. Laaksosen fantasioiden siirtyminen paperilta eläväksi taiteeksi tuo Tom of Finlandin perinnön käsinkosketeltavaksi.
”Tomin fantasioiden huumori, ylpeys, röyhkeys ja häpeämättömyys ovat väkivallatonta vastarintaa. Ilo on ihmisen vahvimpia aseita, sillä se jättää henkiin.”
Kirjailija-ohjaaja Tuomas Parkkinen