Taiteiden talviyön korttelitarinat: Pinellan kummitus

Pinellan huvila on yksi Hämeenlinnan arvoituksellisimmista rakennuksista. Sen pitkään historiaan mahtuu juhlia, arkea ja ihmisiä, jotka ovat jättäneet jälkensä talon seiniin.

Vuosien varrella henkilökunnalle ja talossa työskennelleille on kerrottu tarinoita askelista tyhjissä huoneissa, ovista jotka sulkeutuvat itsekseen ja tunteesta, ettei rakennuksessa ole aina aivan yksin. Kyse ei ole pelottavasta läsnäolosta, vaan pikemminkin lempeästä ja uteliaasta, kuin joku seuraisi tapahtumia sivusta.

Kummituksen kerrotaan olevan talon vanha asukas, joka ei koskaan halunnut lähteä Pinellasta. Ehkä hän viihtyi talossa liiankin hyvin, tai ehkä hän vain kokee tehtäväkseen valvoa, että rakennus saa jatkaa elämäänsä myös uusien sukupolvien käsissä.

Moni on huomannut, että Pinellassa tapahtuu pieniä asioita juuri silloin, kun talo on hiljaisimmillaan. Narahduksia, ilmavirran aiheuttamia liikahduksia tai askelia, joille ei heti löydy selitystä. Useimmiten ne jäävät vain hetkellisiksi havainnoiksi, jotka herättävät mielikuvituksen.

Jos pysähdyt hetkeksi ja kuuntelet tarkasti, saatat kuulla lattian hiljaisen narahduksen tai aavistaa liikkeen jossain aivan näkökentän ulkopuolella. Pinellassa mennyt ja nykyinen tuntuvat kulkevan rinnakkain, ja juuri se tekee talosta niin kiehtovan.