Unelmien oravanpyörä
Julkaistu 24.2.2022
Teksti Emilia Joensalo
Kuvat Juha Hautakangas Photography, Eveliina Koski
Verkatehtaan ravintola on tehnyt syksystä alkaen yhteistyötä Emilia Joensalon, Hämeenlinnan Lentiskerhon liberon, kanssa. Blogitekstissä Emilia kertoo kuulumisiaan käynnissä olevasta kaudesta, sekä siitä, miten Ravintola Verkatehtaan lounas on helpottanut ammattiurheilijan arkea.
Kello soi 8:02, verhot auki, hampaiden pesu, aamupala nassuun ja puntille. Pari tuntia painojen nostelua ja yhdeltätoista päivän ensimmäinen treeni on tehty. Nälkä on jo kova. Kurvaan suoraan Verkatehtaalle lounaalle täyttämään syntynyttä energiavajetta ja saamaan tarvittavia rakennusaineita palautumisen ja kehittymisen turvaamiseksi. Sama kaava jatkuu elokuun alusta huhtikuun lopulle. Herään, syön, treenaan, syön, lepään, treenaan, syön taas, lepään ja käyn nukkumaan. Urheilijan arki on rutinoitunutta ja kuormittavaa. Kuitenkin: saan tehdä ammatikseni sitä mitä rakastan kaikista eniten. Olen 26-vuotias ja elän unelmaani, olen ammattiurheilija.
Pelaan lentopalloa pääsarjatasolla naisten mestaruusliigassa Hämeenlinnan lentopallokerhossa. Kautemme on ollut monivaiheinen. Tällä hetkellä olemme sarjassa kuudentena, kuitenkin muutamia otteluita vähemmän pelanneina. Tähän kauteen on mahtunut päävalmentajan vaihtuminen, useampi loukkaantuminen, koko joukkueen koronaan sairastuminen, pelaajien vaihtumista, vaikeita hetkiä, kirveleviä tappioita, mutta myös iloa, työntekoa, onnen kyyneleitä, onnistumisia ja tärkeitä sarjapisteitä. Muut joukkueet hiovat viidettä kuukautta otteitaan joukkueena, kun me tutustumme tammikuun alussa loppuun kasattuun joukkueeseemme päivä päivältä pienin askelin. Kauden loppu tulee olemaan tänä vuonna siis erittäin mielenkiintoinen ja jokainen piste tulevista otteluista merkityksellinen.
Rankka työ vaatii rankkojen huvien sijaan paljon ruokaa ja lepoa
Harjoittelemme keskimäärin 15–22 tuntia viikossa. Näistä fysiikkaharjoituksia on kahdesta kolmeen ja loput menevät lajiharjoittelun parissa. Toki useamman pelin viikoilla harjoituksia tulee vähemmän. Peliroolini ei ole kuormittavimmasta päästä, sillä pelaan takakentällä liberona ja muiden pelaajien tapaan hyppyjä ei harjoituksissa kerry niin paljoa. Horisontaalisuunnassa liikettä tulee kylläkin senkin edestä. Vaikka olen suhteellisen pienikokoinen, vain 161 cm, voi kulutukseni olla kahden treenin päivänä jopa 4000 kaloria. Unen, harjoittelun ja ravinnon pyhä kolminaisuus on todella tärkeässä asemassa palautumisen kannalta. Voitte vain kuvitella mitä kulutus 200-senttisellä mieslentopalloilijalla on, saatikka kestävyysurheilijoilla, joiden harjoitusten kesto voi olla vielä huomattavasti pidempi.
Olen käynyt Verkatehtaalla lounaalla nyt useamman kuukauden yhteistyökumppanuuden nimissä. En voi sanoin kuvailla, miten tärkeä tämä yhteistyö on ollut minulle kauden aikana. Se, että pääsen suoraan aamutreeneistä lounaalle säästää minulta paitsi aikaa, mahdollistaa välittömän ravinnon saannin harjoituksen jälkeen. Elimistön tulisi saada käytettyihin hiilihydraattivarastoihin täytettä noin tunnin kuluessa harjoituksen päättymisestä. Kaupassa käyntiin ja ruoan valmistukseen menee helposti jo tämä aika. Kaikista suurin etu piilee kuitenkin siinä, että Verkatehtaan lounaalla pystyn syömään paljon monipuolisemmin, kuin kotona söisin. Viidestä kuuteen erilaista salaattivaihtoehtoa, siemeniä, tuoreet leivät, keitto ja herkulliset kasvisruokavaihtoehdot. Harva meistä varmaan tekee useampaa salaattia lounaalla kotipöytään.
Kasvissyöjänä ruokavalion monipuolisuus korostuu
Kasvissyöjänä ruokavalion monipuolisuuden tärkeys korostuu erityisesti. Kasvisproteiininlähteiden aminohappovalikoima on kapeampi, minkä vuoksi tulisi proteiinia saada lounaalla useasta eri kasviproteiinilähteestä. Kun salaattipöydästä löytyy useimmiten papuja, kikherneitä tai muita palkokasveja ja lämpimästä kasvisruokavaihtoehdosta toista lähdettä, varmistuu proteiinin saanti kasvissyöjänäkin hyvin. Palloilijalla päivittäinen proteiinintarve on noin 1,5-kertainen tavantallaajaan nähden. Ravintoaineiden saannin lisäksi urheilijana tulee varmistaa, että energiaa tulee varmasti riittävästi ja runsaan lounaspöydän ansiosta tämäkin toteutuu hyvin.
Verkatehtaan lounaalla on joka päivä tarjolla keittovaihtoehto, joka on tämäkin usein kasvipohjainen, kaksi lämmintä ruokavaihtoehtoa, joista toinen on aina kasvis. Olen ollut nyt nelisen vuotta kasvissyöjä ja olen kokenut monessa lounasravintolassa, ettei kasvisruoan laatuun panosteta niin paljoa, mutta tämä ei päde Verkatehtaan lounaaseen. Lounaalla olen päässyt maistelemaan monenlaisia makuja aurajuusto-melanzanesta tofu tikka masalaan. On upeaa, että ruoan suurena rakastajana olen löytänyt täysin uusia tuttavuuksia ja makuyhdistelmiä lounailta. Etenkin vanilja-kukkakaali- ja herne-minttukeitto pääsivät suoraan lempparimakujen listalle.
Urheilijan arki voi olla paikoitellen raskasta ja rutinoitunutta, mutta siinä kohtaa, kun saan pelastettua vastustajan lyömän pallon lattian rajasta ja joukkuekaverini saavat tehtyä pisteen joukkueellemme kaikki se koettu kuorma kääntyy riemuksi ja tunteeksi, jota kukaan muu kun urheilija joka on kokenut saman ei voi tietää.
Tervetuloa katsomaan matseja Loimualle, nähdään lounaalla!
#12, Hämeenlinnan lentopallokerho, Emilia Joensalo