Siirry sisältöön

Historia

Verkatehtaan korttelilla on pitkä jo monivaiheinen historia, joka ulottuu aina 1800-luvulle asti.

1830–1850

Ensimmäiset suuret rakennukset alueelle tulivat 1830- ja 1850-lukujen aikana, kun kolme kruununmakasiinia rakennettiin. Näistä viljamakasiineista kaksi on yhä tänä päivänä käytössä ja ne toimivat Hämeenlinnan Taidemuseon näyttelytiloina.

1860

1860-luvulla ravintoloitsija A. Nordin perusti Keinusaaren alueella olevaan makasiiniin ravintola Pinellan. Puistossa järjestettiin tuolloin paljon musiikkiesityksiä.

1890

17.2.1895 perustettiin Hämeenlinnan Verkatehdas Oy. Yhtenäinen tehdashalli, värjäämö ja korjauspaja valmistuivat saman vuoden kuluessa. Verkatehdas oli Hämeenlinnan ensimmäinen suuri teollisuuslaitos ja se oli edelläkävijä sähkövalojen käyttämisessä kaupungissa.

1900

Uusia rakennuksia nousi Verkatehtaan alueelle vuosisadan vaihteessa; vuonna 1897 valmistui oma kehräämö, vuonna 1906 hirsinen asuinhuvila ”Iso Huvila”, vuonna 1907 jugendtyylinen konttorirakennus sekä vuonna 1914 rakennettiin kolmekerroksinen kehräämörakennus.

Nykyisin huvilassa sijaitsee Hämeenlinnan Taidemuseon työtiloja ja kehräämörakennuksessa muun muassa Yle Hämeenlinnan toimitus.

1930

Pulavuosien jälkeen Verkatehdas laajensi toimitilojaan. 1933 rakennettiin kampalankakehräämö ja 1937 karstalankakehräämö, jotka yhdessä moninkertaistivat tehdasrakennusten pinta-alan. 1930-luvun puoliväli oli monella tapaa ennätyksellinen Verkatehtaalle, sillä suurimman vuotuisen voiton lisäksi tehtaassa oli tuotantomäärien ennätysvuosi. Tehdas kohosi alallaan Suomen suurimpien joukkoon.

1940

Toisen maailmansodan (1939–1945) aikana Verkatehdas säilyi pahemmilta pommitusvaurioilta, mutta suuria kustannuksia aiheuttivat väestösuojien rakentaminen ja muut varotoimenpiteet.

1950

1950-luvun alkupuoli oli Verkatehtaalle tuottelias, ja tehtaalla työskenteli parhaimmillaan 1300 henkeä ja 120 kutomakonetta.

Vuonna 1952 Puolustusvoimien nahkaverstas vanhassa viljamakasiinissa muutettiin Hämeenlinnan kaupungin museoksi.

1960–1970

Vuonna 1962 Hämeenlinnan Verkatehdas, silloinen Hämeen Verka, lopetti toimintansa. Lopettamisen jälkeen, 1960- ja 1970-luvulla alettiin käydä keskustelua alueen ja kiinteistöjen tulevaisuudesta. Vuonna 1978 Hämeenlinnan kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan ja osti kiinteistön itselleen.

1980–1990

1980- ja 1990-luvulla Verkatehtaan vanhat konehallit täyttyivät pikkuhiljaa toisen asteen oppilaitoksista ja sittemmin yhä laajemmin erilaisista kulttuuritoimijoista. Muun muassa vuonna 1991 Verkatehtaan entiseen pannuhuoneeseen rakennettiin studioteatteri Verstas.

2000

2000-luvun taitteessa kaupunki ryhtyi voimakkaasti kehittämään aluetta kaupunkikulttuurin keskukseksi. Taidemuseon Engel-rakennuksen peruskorjaus valmistui 2003 ja Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX aloitti toimintansa entisen nahkatehtaan rakennuksessa vuonna 2004.

Hämeenlinnan kaupunki sai Verkatehdas-projektille EU:n ja valtion rahoitusta. Vuonna 2003 järjestetyn yleisen arkkitehtuurikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto JKMM:n ehdotus ”Stemma”, jonka toteuttamiseen kaupunginvaltuusto päätti ryhtyä välittömästi. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti SAFA Juha Mäki-Jyllilä. Rakennustyöt käynnistyivät 2005.

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan avajaisia vietettiin 31.7.2007, jolloin Vanaja-sali ja elokuvakeskus BioRex otettiin käyttöön. Vuonna 2008 Sibelius-opisto ja Vanajaveden Opisto muuttivat Verkatehtaalle uusiin tiloihin, ja Suisto-klubi sekä GalleriaKONE aloittivat toimintansa. Vuosina 2002–2010 Verkatehtaan muutokseen kulttuuri- ja kongressikeskukseksi investoitiin yhteensä 46,5 milj. € (alv. 0 %), josta päärakennuksen osuus oli noin 27 milj. € (alv. 0 %).

Ulkotilat

2010

Hämeenlinnan Teatterille valmistui uusi päänäyttämö syyskuussa 2010. Vuonna 2018 elokuvakeskusta laajennettiin viidennellä salilla. Elokuvakeskuksen ja päärakennuksen väliseen aulaan rakentui uusi noin 100-paikkainen kahvila.

Vuonna 2019 Verkatehtaan kortteliin tehtiin 662 500 vierailua taiteen, viihteen, opiskelun, harrastamisen, kokousten, kongressien ja yritystapahtumien vuoksi. Alueen toimitilat olivat vuonna 2019 99,5-prosenttisesti täytetty, ja korttelissa työskennelläänkin vuosittain noin 300 henkilötyövuoden edestä.

Rokotukset Vanaja-salissa, Verkatehdas 2021

2020

Verkatehtaan 2020-luku alkoi koko muun maailman tapaan haastavissa merkeissä, kun koronaviruspandemia vaikeutti tapahtuma-alan toimintaa merkittävästi. Maaliskuusta 2020 alkaen lukuisia tapahtumia on jouduttu perumaan ja siirtämään turvallisuussyistä.

Pandemia toi Verkatehtaalle kuitenkin myös uudenlaista toimintaa, kun Hämeenlinnan kaupunki alkoi rokottamaan väestöä koronavirusta vastaan Verkatehtaan tiloissa helmikuusta 2021 alkaen. Yhden rokotuspäivän aikana Verkatehtaan tiloissa on saatettu antaa jopa 1200 koronarokotetta.

Vuonna 2020 Verkatehtaan tiloihin rantautui ensimmäistä kertaa suuri suomalainen tv-tuotanto, kun MTV:n esittämä ja Fremantlen tuottama Talent Suomi toteutettiin Verkatehtaan tiloissa. Uusia tuulia Verkatehtaan toimintaan tuo myös Hämeenlinnan kaupunginhallituksen päätös, jossa Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:stä tulee Verkatehdas Oy:n tytäryhtiö. Pitkään valmisteltu yhdistyminen astuu voimaan 1.1.2022.